Taas on äänentoistojärjestelmä vaihtunut, kuten se usein tekee. Tätä ennen kuuntelin vähän aikaa toiseksi pienimmällä Genelec-parilla (8020A), mutta alkoi ärsyttää normaalin arkikäytön hankaluus ilman etuvahvistinta (piuharalli, volumesäätö...), sekä lähes bassoton toisto kuuntelutilassani. Vaikka tila ei ole mikään iso, puutaloyksiö, niin bassoja se imee aika tehokkaasti ja kaiuttimien bassontoisto saa olla voimakas. Perus-betonibunkkerissa jopa nuo 8020:t ovat melko bassokaat, kokemusta löytyy.
Siitä lähdin että halusin helppokäyttöisen vahvistimen ja suomalaiset hyvät passiivikaiuttimet, sillä täällä nyt vaan tehdään todella hyviä kaiuttimia ja mielestäni melko tyylikkäitäkin. Kaiutinvalinnan sain jo aika aikasin tehtyä, mutta halusin ne käytettynä koska olen taas koulunpenkillä aikuisopiskelemassa. Sai sitten vähän aikaa myyntipalstoja päivystellä, sillä ei noita Aurelioitakaan hirveän usein näe myynnissä, kertooko jotain sitten merkistä... Vahvistinvalinta ei ollut niin helppo ja meinasin "sortua" taas takaisin hyväksi havaittuun Naimin halvimpaan integroituun, mutta kokeilunhalu vei voiton ja päädyin tuohon hieman kummalliseen amerikkalaisvalmistaja NuForcen pienehköön digitaalivahvistimeen. Myöskään tilaa ei millekään möhkäleelle löydy vaan vahvistimen pitää mahtua tuohon pieneen lokeroon TV-tasossa.
Okei, vaikka NuForce DDA-100 on pieni vahvistin, niin se ei tarkoita että myös ääni on pieni. Vahvistin on d-luokkainen, eli hukkatehoja ei juurikaan synny ja vahvistinpuolelle luvataankin reilut 50W tehoa per kanava 8 ohmiin ja vielä ihan mukavat 75W 4 ohmiin. Kuulemani perusteella luvut eivät ole mainospuhetta. Mutta se mielenkiintoisin osuus tässä vahvistimessa on sen täysi digitaalisuus. Laite pystyy maksimissaan 96kHz näytteistämiseen ja bittejä se ottaa vastaan 16-24-Bit. Perinteistä D/A-piiriä ei tästä löydy vaan digitaalisesta analogiseen-muunnos tapahtuisi aivan lopussa vasta kaiutinterminaaleissa, ja paljon sillä välillä. :) En täysin ymmärrä tai ainakaan osaa selittää kyseistä tekniikkaa, mutta näin valmistaja itse aiheesta kirjoittaa:
"The DDA-100 doesn't require the typical DAC stage found in most of today's digital audio products. Rather, its PWM power amplifier stage is modulated directly by the incoming signal, and the digital-to-analog conversion takes place at the speaker outputs. In effect, the PWM power amplifier stage operates as a power DAC. This effectively eliminates the DAC-related problems that have plagued serious listeners in the past. Fewer parts result in a more direct signal path, resulting in benefits passed along to you: exquisite sound at an affordable price."
Laitteessa ei ole perinteisiä analogisia sisäänmenoja, vaan neljä digitaalista; 2 x optinen, USB, sekä koaksiaali. Nykyaikana kun musat kuunnellaan koneelta, leffat digitaalisesti Blu-ray-tai DVD-formaatissa + kaikista nykytelkkareista saa äänet ulos digisignaalina, niin eipä sitä tarvetta välttämättä enää edes löydy "vanhoille" analogisille kytkennöille. Toisaalta tässä ei myöskään ulostuloja ole kuin nuo kaksi kaiutinterminaalia parille kaiuttimia. Kuulokkeita kone ei siis hyväksy ja subbarille ei ainakaan saa linjatasoista signaalia. Tosin moni subi hyväksyy myös kaiutintasoisen signaalin, vaikka tässä tapauksessa saa vähän johtojen kanssa pelailla.
Harmilliseksi seikaksi ainakin minulle on osoittautunut DDA-100:sen kaukosäädin, sillä se on todella ärsyttävän minikokoinen! Hyvin se siis toimii, mutta eipä paljon apua tästä ole kun sitä aika usein saa etsiskellä vaikka mistä sohvanväleistä ja lattioilta. Selvästi on valmistaja tässä kohtaa säästellyt.
 |
| Vieressä perus luottokortin kokoinen Spotify-lahjakortti. |
Aurelia-kaiuttimien takaa löytyy Antti Louhivaara joka on ollut suunnittelijana mm. Amphionilla. Tällä hetkellä tunnetuimmat Aureliat varmasti ovat sen pienin malli, eli Aniarat, mitä on kehuttu joka puolella maasta taivaisiin. Magentat ovat Aniaraa astetta isommat kaiuttimet ja sopivatkin paremmin tarkoitukseeni, sillä subbaria en aikonut lisätä tähän kokoonpanoon. Magenta on perinteinen 2-tie kaiutin 5,25" bassoelementillä ja 1" diskantilla, sekä impedanssi 6 ohmia. Kotelo on hyvin tehty ja jäykistetty vielä päältä ja alhaalta kaarevalla alumiinilevyllä, mikä samalla antaa hieman industrial-henkistä ulkonäköä kaiuttimelle. Materiaali on jonkinsorttista kovaa muovia(?). Takana on vain yksi kaiutinterminaali, joten tuplajohdotusta kaiuttimeen ei saa, eli siis kumpaankin elementtiin omaa vahvistusta (bi-wire). Bassokaiutin on Aurelian omaa kehitystyötä ja näin he tästä kertovat:
"Poikkeuksellisen dynamiikan salaisuutena on Dynamic Damping Control-bassoelementti, joka perustuu Aurelian omaan tuotekehitystyöhön. DDC-bassoelementissä on erityisesti kiinnitetty huomiota vahvistimen ja bassoelementin väliseen vuorovaikutukseen. DDC-elementin erinomaisen dynaamisen vaimennuksen ansiosta Aurelia Magentan bassotoisto pysyy kasassa myös kovimmissa bassoiskuissa. Kaiuttimen bassotoiston laatu ja ulottuvuus edustavatkin kokoluokassaan parasta tasoa."
 |
| DDA-100:ssa on vain yksi säädin, jolla säädetään kätevästi äänentaso, lähde sekä virta. Lähteen ja volumen ilmaisevat ledit saa halutessa pois päältä. |
Ensimmäiset pihaukset kun systeemistä sain ilmoille, en ollutkaan täysin tyytyväinen. DDA-100:sta sanotaan että se vaati sisäänajoa ja näin todellakin oli. Suoraan pakasta se ei siis kuulosta lähellekään samalta kuin jo ajetulla yksilöllä. Ääni on ajoittain ohut ja karkean pistävä. No, parisen viikkoa soittamista niin alkaa laitteen vahvuudet tulla esiin ja karkeus häipyä. Tämä ei ollut mitään korvien tottumista ääneen vaan muutos todellakin tapahtuu äänessä.
Sanotaan näin että tässä on resoluutiorikkainta, eli todella tarkkaa ääntä eniten tarjolla mihin olen itse vielä törmännyt. Äänensävy on hyvin kuiva, mutten silti sanoisi sitä kylmäksi. Yksityiskohtia on paljon ja kokonaisuus pysyy hyvin kasassa. Bassojen kontrolli on hyvä mutta ei parannettavaakin löytyisi. Iskevyyspuoli tai rytmisyys on hyvä ja myös rumpujen lautaset kuulostavat aidoilta ja se klangi löytyy sieltä. Tehoa piisaa riittävästi naapurin omaavalle, mutta jos oikeasti haluat soittaa niitä vähän isompia kaiuttimiasi massiivisilla sinfonioilla niin ei tämä sinulle ole.
Magentat oli siis käytettynä ostetut, joten sisäänajo on jo tehty. Magentan ja NuForcen liitto on erittäin toimiva, vaikkakin joillakin saattaa tökkiä soundin kuivuus ja kirkkaus, mutta itse tykkään. Magentat pystyvät kokoisiksiin kaiuttimiksi uskomattoman hyvään bassotoistoon. Kaiuttimet luovat myös ison äänikuvan ja paljastavat äänitteen virheet hetkessä, kuin myös vahvuudetkin. Magentat eivät siis ole pullonkaula ja näille voi huoletta parittaa vähän kalliimpaakin ja laadukkaampaa vahvistinta että lähdettä.
Tietokoneelta kuunneltuani olen huomannut että DDA-100:n kanssa on todella tärkeää valita oikea näytteenottotaajuus ja bittisyys mitä sitten kuunteleekin. Normisti siis musat on yleensä 16 bittistä ja taajuutena 44,100kHz. Jos nuo eivät ole kohdallaan, niin ääni menee helposti latteaksi ja kuulostaa aika "kuolleelta".
